sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Kriteeri



Miehä mie tääl pitkäst aikaa, terve!

Kuulkaa ku nyt miul juolaht mielee kirjottaa näistä kriteerilöistä.  Minnuu rupes nii kovast huvittammaa, ko mie jostai uutisest kuulin, jotta kirjastoloihe lukukoirille pittää kehittää kriteerit, jot höitä voijaa käyttää. Mitkä kriteerit?  Eiks tää nyt iha selvä maalaisjärki jo sano, jot lukukoiraks voijaa viijä semmone koira, jol on jottai sosiaalisii taitoi ja joka tulloo toimee ihmisii kanssa ja tykkää lapsista ja on sisäsiisti?  Pittääkö siin nyt työryhmää perustaa tuotakii miettimää?  Ja sit tietysti pittää laatii pykälät ja ukaasit, jot jos meinaa koiraasa viijä kirjastoo istumaa, ni sen pittää käyvä suorittamassa testi viije vuoje välein, jot onk hää sopiva ja kykenöök hää vielä kuuntelemmaa noihe lapsiin kirjoin lukemista.  Eikä nää testit tietysti mittää ilmasii varmast oo!  Ei tietenkää, pittäähä niistä aina joitakii satasii velottaa, eihä siit muute mittää tule!

Muutekii tuntuu, et tervee järe käyttö alkaa olla vähä niinko kiellettyy tääl meil.  Mie luin lehestä jostai hevostilallisesta, jolla on tult ongelmii viranomaisii kans, ku häne talliisa ei täytä uusii EU-määräyksii.  Ja tiijättäks työ mistä on kyse?  No, semmosesta assiista, et tallissa on katos iha seinä vieres betonipalkki, joka on kahenkymmenen sentin levveyden alalta jonnii verran matalammal, ku muu tallin katto ja siis ihan pikkasen liian matalal uusii säännöksii nähen.  Kahenkymmenen sentin levveydelt, viis sentii, vai mitä se ol, liian matala!  Onkoha nää viranomaiset ihan nyt tosissaa? Onk hyö nähneet hevosta?  Tietääks hyö, et hevone ei seiso seinä vieres kahenkymmenen sentin alueel?  Ymmärtääks hyö, et kakskymment senttii on hevosen mittakaavas aika pien ala?  Hevoset on osanneet siinäkii tallis olla vuosikymmenii tähä saakka, voineet hyvin ja höist on hyvvää huolta pijetty.  Mut nyt asiat muuttuut, iha kertakaikkiaa!  Viranomaset on etätyönä päättäneet, jot hevoset eivät voi voija hyvi, sillä siisti.

Sitäkii mie juohuin miettimää, et kui mones työs pittää tehän nii mahottommii selvityksii ”miljoonil” eri lomakkeil, niinko noihen maanviljelijöihen pittää?  Voi hyväne aika sentää!  Minnuu nauratti niin kauhiast, ko jokkuu aika takaperi mie luin sattumalta yhtä tämmöstä lomaketta, suomalaisii täytettäväks tarkotettuu ja siin ol muun muassa kohta: ”haetaan laajaperäistämispalkkiota sonni-, härkä- ja/tai emolehmäpalkkioiden perusteella ja/tai vuoristoalueen lypsylehmien perusteella.”  Mite hyö lie nää meijä maanviljelijät tul toimee  enne, ko hyö eivät vissii tienneet laajaperäistämisest vuoristoaluee lypsilehmiin perusteella kauhiast mittää?  Vaik mikkää ei tilalla muuttuis, pittää joka vuosi ilmottaa kaik samat tiijot ja liitteet.  Painopiste on siirtynt maanviljelyssäkii pellolta internettii ja paperloihe täyttämissee! 

Männä vuosinaha sitä huvituttii siitä kurkun käyryyvestä ja tervan myrkyllisyyvestä, muihen  muassa.  Tervan käyttöhä meinas näet tyssätä johonkii biositidirektiivii, jonka mukkaa mittään semmosta puunsuoja-ainetta ei saa käyttää, minkä vaikutuksii ei ole tutkittu.  Ja terva tutkimine oli nii kallista, ettei sitä tutkimusta kukkaa tahtont maksaa.  Ennev vanhaa ei taitant olla kovinkaa monta semmosta vaivaa, jota ei Suomessa saunalla, viinalla ja tervalla koitettu parantaa; yskää, syyhyy, keuhkotautii, reumaa, iho-oireita.  Kaikkii se muinone mummo käytti tervaa ja joskus tervas ihteesä iha kokonaa ja män sen jälkee saunan löylylöihe.  Terval höylättii muinosen mummon lisäks tietyst köysii, suksen pohjii, venneitä, nahast tehtyi jalkineita ja vaik mitä. Niinko viel nykyjääkii esimerkiks tää Ruokolahden kuulu kellotapuli tuos kirkonmäel.  Jos se terva on heti rillimakkaran ja käyrän kurkun jälkee maailman yks vaarallisimista aineista, ni mites se meijän eukkoloihe oikei kirkonmäel käypi? Vaik eihä sitä paanutervaa oo tarkotustakaa syyvä tai juuva ja oisha se maalima ensimmäine ihme, et justiisa sillo, ko jotenkii siin vanhalla hautausmaalla tepastelloo, ni tapulin paanukatost irtoaapi säle ja napsahtaa siun suuhuis ja sie sen nielaset.  Ja eikähä siinkää tietyst vaarana ole se säle vaa se, et sie sen tervan siin ohes nielaset.

Toivottavast hyö ei keksi ennää lissää säännöksii tuoho saunomisseen!  Oishan siinäkii mahollisuuksii tirektiiville jos toisellekkii; kui kauva saat ottaa löylyy, monta astetta, onks saunaa pitänt monta tuntii lämmittää ja mil viisii, saapiks sitä välil käyvä vilvottelemas vai pittääks löylyt ottaa yhtä kyytii, kuin monta kauhallista saapi vettä heittää kiukaale, vai saapiks sitä heittää ensinkää.  Voipiks uija ja jos voipi, kui pitkää kerrallaa, ettei suomalaine ruhollaasa ja liallaasa liikaa rehevöitä luontoo. Sauna pittää tietyst tarkastaa vähintää kolme vuode välein, sojottaaks piippu viel sammaa suuntaa, ko on ilmotettu, mitä puuta on poltettu, mikä o vuosikulutusarvio.  Ja ku sit tarkastaja tulloo ja olet kuule erehtynt heittämää liian monta kauhallista  vettä kiukaalle, ni  tulloo saunalle purkutuomio ja siule elinikäne saunomiskielto!  No, toivottavast tätä ei lue kukkaa semmone, joka saiskii täst kimmokkee noihe tirektiivilöihe keksimissee!  Kyl meijä suomalaisii pittää saaha saunoo niiko ennenkii!

Tiijättäks työ mitä; ne on kuulemma nää säännökset aika monet ihan pelkästää kotimaista, ihka suomalaista keksintöö!  Sehä se minnuu vaa mietityttää, että mis kohtaa se napsahtaa se ihmise mieli?  Mis kohtaa unohtuu tää iha normaali arki ja se, jot mite se sujuis kaikkii kannalta mahollisimman mukavasti ja jouhevast?  Mis kohtaa mielee alkaa juolahtaa keksii kaikemaalima kriteerilöitä, jotka meist pienist ihmisist joskus saattaavat tuntuu iha pelkälle kiusanteolle ja vallankäytölle?  Mis kohtaa mielee hiipii joustamattomuus, vaik jonkiilaiselle joustolle ois mahollisuuksiikii näihe kriteerilöihen viidakos?  Oisiks se kuulkaa aika nyt istahtaa vähä alas ja tuumata ihan kaikes rauhas tätä assiita ja lopettaa se mahoto hääräämine ja kilpajuoksu siit, jot kuka on se parhain mallioppilas, joka keksii parhaimmat (tai pahimmat) säännökset, ohjeet, kriteerit, uuvistukset tai mitkä millokii.  Oisiks se nyt aika meijä kaikkii hiukkase istuu ja kuunnella toisiamma?  Kuunnella ja tehä sillee, niiko piene ihmise kannalt ois parasta?

tuumailoo arki-eukko Virve

terveisii vaa kaikille täält lumituiskusest Laamalast!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti