Miehä mie tääl taas terve!
Ehä mie sit kerint jouluu enne tänne mittää kirjottaa. Tai oisiha mie kerint, mut minnuu ku rupes
oikei tuo kirjottamine kehtuuttammaa, ni mie en sit kirjottant! Meil ko män tonttuseikkailui tehesssä joulun
alusaika ja sit ommaa jouluu piti tietysti vähä häärätä. Ei paljoo, mut kuitekii sillee, et alko
tuntuu, et joulu tulloo; eihä se näät oikee ilma mittää hääräämisetuntuu meinaa
tullakkaa, ko semmosee on tottunt.
Jouluvalmistelut on miusta hirmuse mukavii! Kaikki se paistamine ja koristeihe
värkkäämine ja laittamine! Miule tulloo
siit joulun tuoksu ja tuntu! Semmone
lämpöne mieli, ko joululaulut soivat ja mie ihekkii laulan nii, et kitarisat
läpäjäävät!
Enne jouluu mie kävin vähä haastelemassa Ruokolahen
seurakunnan järjestämäs vanhemman väen joulujuhlassa ja joulunalusviikolla sain
mielusii vieraita: Ruokolahen muut Eukot
tulliit kyllä joulupuurolle! No myöhä
syötii ensi puurot ja rusinasopat, niinko asiaa kuuluu ja sitte myö mäntii
meijä kodalle tulien ääree. Miu miehein
Jari oli keittänt siel meile nokipannukahvit ja myö naposteltiin
joululeivonnaisii, juotii kahvii, laulettii joululaululoita ja kerrottii
joulumuistojamme. Miu täytyy sannoo, et
niitä muistoloita kuunnellessa miulle tul semmone lämpöne mieli; nää Eukot on
niin mahottoman mukavaa porukkaa, ilosii suruloissaakii. Kaikenmoisii muistoi tuntu olevan, ilosist
niihi mustempii ja takasii. Kyl on
vahvoi naisii! Meil ol miun mielestäin
oikein metka ilta siin nuotion ääressä haastellessa ja mie aattelin, että
pittää kutsuu muullokii nuo eukkosein yhteiseen tapaamisseen ja haastelemmaan
suut makiaks!
Pilkahtiks teillä pesäpäivin aurinko? Tääl tais pikkasen pilkahtaa, mikä onkii hyvä
assii, sillä se tietää sitä, jot tulloo
ihan hyvä kesä! Pesäpäivät alkaat
Tuomaan päivänä ja jatkuut jouluaattoo ja auringon sanottii ennev vanhaa olevan
tuona aikan kannallaa elikkä pesässää.
Niihä sitä ruukaavat ihmisetkii olla ja nii sitä oltii myökii, iha omal
porukal ja vanhoi sekä ommii uusii perinteitä vaalien. Meil jouluu kuuluu tietyst elukoihe erityine
huomioimine kaikenmoisil herkuil, aattokirkko, yhes valmistettu aattoruoka ja
aattosauna kynttilöihe valos. Tietyst
myö jaetaa lahjatkii, sehä on selvä!
Joulupäivä männöö vähä samoil lämpösil.
Aiemmi, sillo nuorempana, myö käytii isännä kanssa joskus tahvanan ajos,
mut eihä sitä ennää kehtaa. Lapset on
välil jatkaneet tätä perinnettä, mut nyt meil män joulupäivät kaikil iha kotona
lautapelilöitä pelatessa, joka sekkii kuuluu meijä ommii perinteisii.
Nyt jokkuu miettii, et mitä ihmee tahvanaa ne on
ajaneet. No, miehä kerron. Jo enne meijä aikaa oli Ruokolahel ainakii
tapana ajjaa tahvanaa, eli kotona vietettyje jouluaaton ja joulupäivän jälkee
lähtii Tapanin päivänä naapurloihe kyllää, iha kutsumatta.
Jossakii vaihees tapana oli lämmittää naapurie saunat (sillo, ko ol
enemmä ulkosaunoi) ja herättää sit sen talon kotiväki saunomaa ja tarjoomaa
tahvanaa, eli ruokaa ja mahollisesti ryyppylöitäkii. Jos tahvana (eli tarjoomukset) eivät olleet
niin sanotust kotona, uhattii särkii leikillä talo uuni. Joskus vissiikii on männeet iha rettelöinni
asteelle nääkii tahvanan ajot. Nimittäi
Ruokolahelt on säilynt käräjäpöytäkirja vuuvelt 1685, jossa kerrottii seuraava
tappaus: ”Aikaisin, eli päivän sarastaessa ratsastivat miehet hevosilla sisälle
tupaan, missä erikoisolutta, jota on erityisesti valmistettu vuoden lopuksi,
kaadettiin hevosten päähän ja selkään ja harjaan. Loput oluet nautittiin ja sitten ratsastettiin
jälleen ulos.” Sitä mie en tiijä, jot
mitä hurjaa hyö sit olliit tehneet, mut jotakiiha siinä ol vielä käynt, kerra
ukot käräjille olliit joutuneet.
Nythä myö vietetääkii sit jo uuven vuuven aattoo, ko mie tätä
kirjotan! Tiijättäks työ, et Suomes
kauva sitte vuosi alko syksyllä, ku edelline sato oltii saatu korjattuu ja
juhlittuu? Siit on kyl jo niin kauan
aikaa, ettei sitä kukkaa muista! Ja tää tammikuu –nimi, sehä johtuu siitä, että
vietetää niin sanottuu sydäntalven aikaa.
Tammi näet tarkottaa joissakii murteissa napaa taikka keskipuuta, eli
sydäntä. Saapiha nähä, mimmone helmikuu
meille tulloo, ko nyt on nii leutoo! Vanha sanonta sannoo: ”Jollei tammikuu
pauku, niin helmikuu helisee” tai ”Tammikuun tasaiset säät helmikuussa
heilahtaa”. No, mist tätä tammikuuta nyt
viel tietää, joulukuu viimosen päivän!
Mut jos mie viel mään takasii tuoho vuoden vaihtee
viettämissee. On se näät olt aikoin
saatossa missä kohtaa vuotta tahansa, on siihe liittynt aina vähä tulevaisuuve
ennustamista meijä perinteissä. Ennev
vanhaa mieltä askarrutti erityisest nuoril naisil naimisii pääsy, vähä
vanhempii ihmisii taas kuolema. Näitäkii
asioita on enne tiedusteltu tinnaa valamalla.
Tinan muodosta pääteltii millo
mitäkii; jos tul säkin näkösii, ol tulossa hyvä viljavuosi, jos ol
ryhelmää pinnassa, tuli rahhaa, mustat täplät tiesiit surruu, avain arvon
nousuu, tasane möhkäle sairautta, risti tai seppele kuolemaa. Jos ei varsinaine muoto kertont mittää, ni
sitte piti kahtoo tietysti varjokuvvaa ja koittaa siitä tulkita, miltä tina
näytti. Tälviisiihä myö tehhää monet
vieläkii! Ennev vanhaa ol sit viel
onnenpeilii kahtomine ja muutamii aika samanmoisii tapoja tai taikoi, mitä
juhannuksen tienoissakkii tehtii; saunavasta heittämistä saunan katolle (jot
mist päi se sulhane sit taapertaa) tai tyynyn alle erilaisii esineihe laitto,
niinko halkojen tai kenkiin. Kuka niitä
sit unissa tul hakemaa, ol sulhane tai morsiin. Harmi ko meil ei ole sikaa; sialtakkin
näät uuven vuuven yönä käytii kyselemäs asioita ja aina ku sika kysymyksee
röhkäs, ol se myöntävä vastaus. En mie tiijä, mite hyvä "oraakkeli" tuo sika sitte oikei mahto olla.... Ja kui mones talos joulukinku syömise jälkee oli sika, jolta uuten vuoten voipi jottain kysästä?
Ennev vanhaa uskottii, et kaikenmoine käyttäytymine vuuven
ensimmäisenä päivänä vaikuttaa koko vuotee!
Jos saunottii päivän näöllä aattona, noustii seuraavan aamun varhain ja
viritettii nopiast tuli takkaa, pysyttii koko vuosi virkiän ja työt sujjuit
sutjakkaasti. Ja muistakaa, jotta että
puhu uuven vuuven saunassa; kärpäset vaivaavat teitä sillo koko kesä aja!
Näil evväil mie toivotan teille kaikile oikei hyvvää uutta
vuotta!
Terveisii vaa taas täält Laamalast kaikile teile!
Virve-Eukko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti